Rakentaminen lisääntyy, samalla myös vaarat

Rakennusalue

Rakentaminen lisääntyy maassamme koko ajan, ja koska uusia työmaita avataan ja uusia työntekijöitä palkataan jatkuvasti, lisääntyvät myös rakentamiseen liittyvät vaarat. Onneksi tapaturmatiheys on laskenut jatkuvasti, ja tämän positiivisen kehityksen uskotaan jatkuvan tulevaisuudessakin. Jotta päästäisiin nolla tapaturmaa vuodessa -tavoitteeseen, tulee työturvallisuus ottaa huomioon kaikessa toiminnassa rakennustyömaalla. Olipa sitten tarkoitus ostaa uusi koppi työmaalle tai palkata ja perehdyttää uusi työntekijä tehtäviinsä, tulee edetä turvallisuus etusijalla. Toimiva, hyvin eristetty, lämmin ja sopivasti valaistu koppi on turvallinen paikka pitää taukoa, vaihtaa ja säilyttää vaatteita tai hoitaa toimistoasioita. Levänneenä jaksaa paremmin keskittyä työhönsä, ja kun jaksaa olla tarkkaavaisempi ja huolellisempi, vähenee työtapaturmienkin riski. Kun uusi työntekijä perehdytetään tehtäviinsä huolella, hän osaa toimia tapaturmia ennaltaehkäisevästi. Yhtä tärkeää on opettaa hänet toimimaan mahdollisessa tapaturmatilanteessa, esimerkiksi soittamaan apua, antamaan hätäensiapua tai esimerkiksi huolehtimaan tulipalon alkusammutuksesta.

Rakennusala ja tapaturmavaaralliset työt

Rakennusala on hyvin keskeinen elinkeinoelämän toimiala Suomessa. Rakennusala voidaan jakaa kolmeen eri haaraan, eli talonrakentamiseen, maarakentamiseen ja vesirakentamiseen. Suomessa rakennettiin paljon uusia taloja 1960- ja 70-luvuilla. Näitä taloja on nyt aika linjasaneerata – niinpä korjausrakentamisen osuus talonrakentamisessa on lisääntynyt. Uusia haasteita rakentamiseen ja rakentamisen turvallisuuteen Suomessa on tuonut ulkomaisen työvoiman käyttö – ja toisaalta myös suomalaisten yritysten ja rakennusalan ammattilaisten työskentely ulkomailla. Työnjohtajat saattavat esimerkiksi kokea, että kielimuuri vaikeuttaa perehdyttämistä työhön ja työturvallisuuteen. 

Eniten tapaturmia sattuu kirvesmiehille ja talonrakentajille. Tapaturman vaara on suurin siirryttäessä paikasta toiseen, eli kyse on usein putoamisesta, liukastumisesta tai kaatumisesta. Nuoret työntekijät kokevat eniten silmä- ja sormitapaturmia. Maa- ja vesirakennusalalla on lukuisia tapaturmavaarallisia töitä. Töitä, joissa voi helposti mennä jotain pieleen, ovat räjäytys- ja louhintatyöt, tunneleiden ja siltojen rakentaminen ja esimerkiksi pilaantuneiden maiden puhdistaminen. Joka tapauksessa, vaikka rakentaminen on lisääntynyt (esimerkiksi tehtyjen työtuntien perusteella), ovat työtapaturmat vähentyneet.

Työtapaturmat vähenemässä

Työturvallisuus rakennusalalla

Tapaturmataajuus rakennusalalla on laskenut tasaisesti. Erityisen vähän tapaturmia sattuu isoilla ja tunnetuilla rakennusalan toimijoilla. Tapaturmaton toiminta on mahdollista, jos siihen sitoudutaan jokaisessa portaassa. Rakennusalalla onkin viime vuosina opittu tunnistamaan läheltä piti -tilanteet ja puuttumaan heti kaikkiin lieviinkin tapaturmiin, sillä näin voidaan vähentää isompien vahinkojen todennäköisyyttä.

Merkittävää on se, että vakavat tapaturmat ja kuolemaan johtavat onnettomuudet ovat selkeässä laskussa. 1990-luvulla keskimäärin 10 rakentajaa menetti henkensä vuosittain – nyt luku on alle viisi. Tavoitteena on vähentää kuolemantapaukset nollaan vuoteen 2020 mennessä.

Suurimmassa vaarassa kädet

Rakennusalalla sattuvat tapaturmat kohdistuvat usein käsien, sormien ja ranteiden alueelle. Jopa 50 % tapaturmista tarkoittaa käsien alueella tapahtuvaa vahinkoa tai vauriota. Noin kolmannes kaikista työtapaturmista suomalaisella rakennustyömaalla kohdistuu sormiin.

Noin 16 prosenttia työtapaturmista kohdistuu pään alueelle, ja siellä nimenomaan silmiin. Koska rakennustyömaalla tulee nykyään käyttää suojalaseja, ovat silmävammat vähentyneet merkittävästi. Päähän osuvat iskut ja muut päätä koskettavat tapaturmat ovat usein luonteeltaan vakavia, siksi silmäsuojaimien ohella tulee käyttää kunnollista kypärää.

Suomalaiselle rakennusalalla on tyypillistä, että meillä sattuu suhteessa kuolemantapauksiin poikkeuksellisen paljon lieviä vammoja. Tilastojen mukaan suomalaisilla rakennustyömailla sattuu noin 9 000 lievää tapaturmaa yhtä kuolemantapausta kohti. Tästä saa helposti sen käsityksen, että meillä hutiloidaan todella paljon, kenties jopa enemmän kuin muissa Euroopan maissa. Ovatko turvallisuusasiat meillä retuperällä? Kyse ei kuitenkaan ole huolimattomuusvirheistä, puutteellisesta perehdytyksestä tai puuttuvista suojaimista, vaan siitä, että Suomessa kaikki lievätkin tapaturmat ilmoitetaan ja raportoidaan. Kirjaamme lievätkin tapaturmat muita Euroopan maita tunnollisemmin, ja se vääristää tapaturmaindeksiämme.

Miten työturvallisuuteen voidaan vaikuttaa rakennustyömaalla?

On monia tapoja pitää huolta omasta ja kaverin työturvallisuudesta. Yksi iso asia on työmaan pitäminen siistinä. Kun työkalut viedään heti omille paikoilleen eikä jätetä niitä lojumaan ympäriinsä, ei ole vaaraa, että joku kompastuu niihin, kaatuu ja loukkaa itsensä. Toinen iso tekijä on malttaa olla tekemättä kahta asiaa yhtä aikaa. Esimerkiksi jyrkissä portaissa ei kannata samalla puhua kännykkään, vaan pitää kaiteesta kiinni ja keskittyä kiipeämiseen, ja vaikka olisi tekemässä vain jotain ”pikku hommaa”, kannattaa hakea asianmukaiset henkilösuojaimet eli suojalasit, kuulosuojaimet ja niin edelleen. Tätä pitää vaatia niin vanhoilta kuin uusiltakin työntekijöitä.